Kuninkaiden Tie

Naamari oli heitetty pois ja Misawa oli paljastunut maskin alta. Yleisö toki miehen henkilöllisyyden tiesi entuudestaan, mutta symbolisesti tämä oli suuri asia. Misawa nousi välittömästi kärkikaartiin ja kasasi ympärilleen nuorista painijoista koostuvan ryhmän. Tämä uusi sukupolvi lähti välittömästi haastamaan ulkomaisia painijoita ja vanhoja veteraaneja. Innokkaat nuoret saivat vastaansa ärjyt vanhat herrat, jotka halusivat pitää paikkansa. Baba päätti pistää ykköstähti Jumbon ja suositun Misawan törmäyskurssille. Samoihin aikoihin Misawa rekrytoi joukkoihinsa nuoren Akira Tauen. Jo nuoruudessaan Taue kunnostautui useiden eri lajien suunnalla, mutta lukiossa hän päätyi sumon maailmaan. Vuonna 1980 mies teki debyyttinsä perinnelajissa, mutta suurta menestystä ei ollut luvassa. 7 vuoden jälkeen mies eläköityi. Sattumankaupalla hänet esiteltiin Genichiro Tenryulle, joka oli entinen sumopainija. Tämän tapaamisen seurauksena Taue hakeutui koulutukseen ja debytoi Kenta Kobashin kanssa samoi

  5 vuotta sitten sankarini menehtyi. Oli maaliskuun 4. Päivä vuonna 2016.  Vilpoisena alkukevään päivänä muistan avanneeni läppärini ja seuraamani painisivuston etusivulla luki suru-uutinen. Olin ehtinyt asua Japanissa jonkin aikaa ja miettinyt, josko pystyisin tapaamaan tämän nuoruuden idolini edes kerran. Ensimmäisen kerran mahdollisuus olisi ollut vuonna 2009, kun Dragon Gate järjesti Hayabusan kunniaksi tribuuttitapahtuman. Matka oli jo varattuna, mutta jouduin siirtämään sitä muutamalla kuukaudella akuutin terveydellisen kriisin takia. Vuonna 2016 ajattelin, että ehdin käymään jollain hänen baarikeikoistaan. Aikaa olisi vielä tavata. On kovin hankala lähteä purkamaan tuntoja 5 vuoden jälkeen, mitä hän merkitsi minulle. Eiji Ezaki, tunnetummin Hayabusa, oli yksi 90-luvun näyttävimpiä ja hurjapäisimpiä painijoita. Painija, joka uhmasi omia rajojaan ja laittoi kehonsa likoon joka ilta. Mies joka kantoi horjuvaa promootiota harteillaan aina sen loppumetreille saakka. Mies joka itkien